Suomalaiset perinneruoat
Suomessa ei ole vain yhtä perinneruokaa. On haastava luetella vain pari kansallisruokaa. Meillä Suomessa perinneruoat ovat paljon maakuntakohtaisia. Toki onhan meillä niitä supisuomalaisiakin herkkuja, kun hieman raottaa kirjan sivuja.
Jos suunnataan ajatukset suomalaisuutta huokuviin ruokiin. Mitä meillä Suomessa tarjotaan? Mikä on meiltä lähtöisin? Suomalainen keittiö on täynnä monenlaisia herkkuja.
Suomalainen aloittaa aamunsa kahvilla
Kahvina suomalaiset juovat moccamasterilla keitettyä suodatinkahvia. Aamupalaksi voidellaan ruisleipä ja päälle laitetaan savukinkkua ja kermajuustoa. Lisäksi saatetaan syödä rahkaa tuoreiden marjojen kera. Lounaalla syödään hernekeittoa. Jälkiruoaksi pannukakkua hillolla.
Päiväkahvilla kastetaan kahvin kanssa korvapuusti. Päivällisellä syödään makaronilaatikkoa kera ketsupin. Iltapalaksi paistetaan kiuasmakkarat, jotka huuhdotaan alas keskioluella.
Ulkomaisille vieraillemme tarjoamme monesti salmiakkia, leipäjuustoa, mustaa makkaraa, karjalanpiirakkaa tai mämmiä. Saatamme pelottaa vieraat oudoilla valinnoilla. Ovathan mustamakkara tai mämmi nyt aika ilmestyksiä lautasella.
Suomen perinneruoat sijoittuvat monesti johonkin maakuntaan, josta ovat sitten levinneet laajemmalti. Listataan seuraavaksi maakuntia ja niille tyypillisiä perinneruokia:
- Uusimaa – Inkoonpuuro, raparperikiisseli, runebergintorttu.
- Varsinaissuomi – luumukiisseli, silakkarullat, läskisoosi, maksamakkara.
- Ahvenanmaa – ahvenanmaan pannukakku, lammaspata, mustaleipä.
- Häme – perunalimppu, mustikkapöperö, lammilainen sahti.
- Päijät-Häme – jälkiuunileipä, munajuusto, veripalttu.
- Kymenlaakso – hapanvelli, limppisoppa, röpörieska.
- Etelä-karjala – karjalanpiirakka, karjalanpaisti, kalakukko.
- Satakunta – rusinasoppa, graavattu siika, kakko.
- Pirkanmaa – musta makkara, saunapalvikinkku, imelletty perunalaatikko.
- Keskisuomi – lakkasoppa, muikkukeitto, uunipuuro sianlihakastike.
- Etelä-savo – mustikkakukko, lanttupuuro.
- Etelä-pohjanmaa – leipäjuusto, piimävelli, lasimestarin sill.
- -Keski-pohjanmaa – makiajuusti, lohilaatikko, kampanisu, verileipä.
- Kainuu – rönttöset, muikkukeitto, kapakalakeitto.
- Lappi – poronkäristys, kuivaliha, siirappivelli, leipäressu,
Monetkaan perinneruoista eivät ole kovassa suosiossa tänäpäivänä. Varsinkin nuoremman väestön kiinnostus kasvaa muita ruokia, kuin perinneruokia kuin kohtaan. Jos katsotaan koulujen ruokalistoja, ravintoloiden suosituimpia annoksia tai kauppojen myydyimpiä tuotteita, eivät perinneruoat nouse oikein esille.
Jos suomalaisilta kysytään heidän lempiruoistaan vastaukset ovat todennäköisesti arkisia ruokia. Lihapullat ja muusi, nakkikastike, jauhelihakastike, lasagne, kalakeitto, pizza, lämpimät voileivät.
Satavuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2016 järjestettiin äänestys koskien Suomalaisia perinneruokia. Äänestyksessä ruisleipä nousi kiistattomalle kärkipaikalle. Tässä äänestyksessä ruisleipä vei voiton suomalaisissa perinneruoissa. Mutta miksi juuri ruisleipä nousi niin suureen suosioon? Miksi sen asema Suomalaisessa ruokakulttuurissa on niin kovin vahva? Ruis on kotimainen raaka-aine. Ruisleivällä on pitkät juuret Suomalaisen ruokailun historiassa. Ruisleipä on terveellistä. Ruisleipä kehittyy ajan mukana suun mukaiseksi. Tarjolla on jatkuvasti erilaisia ruisleipiä, eri tavoin valmistettuna.
Äänestystulokset
Äänestyksessä paljon ääniä saivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat yhdessä perunamuusin kanssa. Tämän äänestyksen innoittamana Suomessa alettiin viettää Suomalaisen ruokakulttuurin päivää 28.2. Samana päivänä vietetään Suomalaisen kulttuurin päivää. Ruokakulttuuri päivän tarkoituksena on tuoda esiin asioita Suomalaisen ruokakulttuurin historiasta ja nykypäivästä.
Kouluruokailu
Suomen perinneruokia listatessa mieleen tulee yksi hieno asia koskien Suomalaisten ruokailua, kouluruokailu! Suomessa jokainen koululainen on oikeutettu maksuttomaan kouluruokailuun. Kouluruokailu koskettaa kaikkia esikoulululaisia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita. Kouluruoalla pyritään edistämään oppilaiden terveyttä. Ilmainen kouluruoka ei todellakaan ole itsestäänselvyys, jos verrataan asiaa muiden maiden tapoihin. Monissa muissa maissa kouluruoka on maksullista. Suomalainen kouluruoka on terveellistä ja monipuolista kotiruokaa. Sen lähtökohtana pidetään valtakunnallista ravitsemussuositusta. Suomen opiskelijoista 85% syö koulussa ruoan. Maksutonta kouluruokaa on tarjoiltu Suomessa yli 70-vuoden ajan. Sillä on siis jo pitkä historia Suomalaisessa ruokakulttuurissa.